Hei, Sinä ihana Valo. Tervetuloa sivuilleni. Haluan kertoa sinulle ensin hieman itsestäni.

Minä olen Rita Stång. Olen aina ollut hyvin filosofinen luonteeltani ja kiinnostunut ” elämää suuremmista ” asioista. Pinnalliset asiat ja joutavat diipa daapat eivät jaksa minua kiinnostaa.

Elämääni kuuluu kaksi suurta intohimoa, jotka ovat läsnä jokaisessa arjessani. Vuosien saatossa olen harrastanut ja kokeillut monenlaisia askarteluun ja käsitöihin liittyviä juttuja. Helpompaa olisi kertoa mitä en ole vielä tehnyt, kuin alkaa luettelemaan kaikki osaaminen. Luovuus, idearikkaus, mielikuvitus ja kauneuden taju ovat vahvuuksiani, ja ilokseni olen huomannut, että niistä on hyötyä myös henkisyydessä.

 

Mitkä ovat ne rakkaimmat käsityötekniikat, joita mieluiten tykkään tehdä?

Virkkaaminen tietysti! Aloitin virkkaamisen jo pikkutyttönä. Silloinen täti oli innokas virkkaaja, ja opetti minulle perus-perus asiat virkkaamisesta. Lämmöllä muistelen niitä hetkiä, kun matkustin bussilla Ouluun tätini luokse viikonloppu kylään. Koko viikonloppu virkattiin onnesta soikeana.

Siitä virkkausurani alkoi ja sittemmin on tullut virkkailtua yhtä ja toista, kulutettua ja kadotettu monta virkkuukoukkua. Virkkaaminen onkin mielipuuhani. Nykyään riittää, että saan langan ja koukun käteeni ja alan virkkaamaan. Kuka enää ohjeita kaipaa? Intuitiivinen virkkaus on parasta. Mielen voi heittää narikkaan, ja antaa sydämen ohjata ja kuljettaa sinne minne tahtoo.

Toinen pitkäikäisistä harrastukistani on ollut nukkekodit ja miniatyyrit. Tein nukkekoteja ja miniatyyreja pitkään itsekseni omaksi iloksi. Mieskin sai siinä sivussa nukkekotitartunnan. Teimme ja rakensimme yhdessä useamman minitalon. Vasta vuosia myöhemmin uskaltauduin perustamaan nukkekoti blogin.

Nukkekotiharrastuksesta kivointa onkin se, että siinä voi käyttää ja soveltaa niin monipuolisesti kaikkia käsityö- ja askartelutekniikoita, mitä vain osaa, ja siinä sivussa opetella uusia taitoja. Lisäksi tavaroiden ja esineiden tekeminen kierrätysmateriaaleista on plussaa.

Minulle kaikenlaiset käsityöt ja askartelu ovat rentouttavaa puuhaa. Siinä mieli rauhoittuu turhista ajatuksista ja sielu lepää. Sisäinen lapseni myös nauttii siitä, kun saa luoda, leikkiä ja tehdä käsillä.

 

Mistä henkinen matkani sai alkunsa?                                                                                                                            

Olen aina pitänyt itseäni henkisenä ihmisenä, vaikka aloitinkin todenteolla henkisen etsintäni aikuisiällä. Kaikki alkoi kaipuustani tähtiin. Minulla oli suuren suuri koti-ikävä oikeaan todelliseen kotiini. Kotiini tähtiin. Sinne mistä olen lähtöisin. Elämä tuolloin Maa nimisellä planeetalla tuntui kovalta, jopa julmalta.

Aloin lukea maan ulkopuolisesta elämästä ja tähtiauttajista. Kahmin tiedonjanooni kirjan toisensa perään, henkisiä kirjoja, kirjoja enkeleistä, elämäntapa kirjoja. Aloin meditoimaan.

Sitten elämääni tuli ajanjakso. Olin pitkään syrjäytynyt. Vietin käytännössä hyvin erakkoelämää, aivan kuin minua ei olisi olemassakaan. Jatkoin samalla henkistä etsintääni ja syvempää itseni tutkiskelua. Tulin lopulta siihen pisteeseen, että näin ei voi enää jatkua. Minun on tehtävä itselleni jotain.

 

Niinpä kävin ensimmäiset henkiset kurssit ja koulutukset. Aloitin energiahoitamisilla. Tein itselleni energiahoitoja. Kiinnostuin kivistä ja kivillä hoitamisesta. Tuli lisää kursseja ja koulutuksia. Meditoin ja tein muita henkisiä harjoituksia. Aloin vapautumaan minua rajoittavista tekijöistä, haitallisista ajatuksista ja uskomuksista.

Uskoni näkymättömään maailmaan, rakastaviin Valonauttajiin on aina ollut vahva. Minulle on lapsesta saakka ollut täysin varmaa, että enkeleitä, keijuja ja muuta Valonväkeä on olemassa. Olen lapsesta saakka jutellut suoraan Jumalalle. Minulle se on täysin luontaista. Hän, Jumala edustaa minulle maailmankaikkeuden korkeinta kosmista ja universaalia rakkautta. Minulle Hän on the heppu.

Jälleen tuli uusi ajanjakso. Enkelit ja muut Valonauttajat jäivät hetkeksi taka-alalle. Kiinnostuin sanskritin kielisistä mantroista ja hindulaisista temppelirukouksista. Mukaan tuli aivan toisenlainen maailma, erilainen, mutta kiehtova. Mantrasin, mudrasin, tein kriya joogaa ja pujia. Elämääni oli astunut guru, avataara.

 

Vaikka tunnen, että Jumala kutsuu minua, en voinut jatkaa temppelielämää enää pitempää. Arvomaailmani ja näkemykseni eivät osuneet yksiin. En myöskään voinut antaa hyväksyntää toiminnalle, jossa ihmisiä manipuloidaan, valehdellaan, käytetään henkisesti ja taloudellisesti hyväksi. Jumalani ei ole sellainen. Jumala ei laadi sääntöjä, vaan ihminen.  

Vaikka kokemus oli hiillostava ja epämukava, olen kokemuksestani syvästi kiitollinen. Se avasi silmäni, ja samalla tulin oivaltaneeksi itsestäni jotain hyvin tärkeää, jotain, mitä ennen aiemmin tiennyt itsessäni olevankaan.

Oli jälleen aika muutoksen. Palasin takaisin enkeleiden ja muiden valonauttajien pariin. Elämääni rynnistivät joukolla yksisarviset ja lohikäärmeet. Opettelin muistamaan uudestaan vanhoja opittuja taitojani, kuten kanavointia.

Nuoresta tytöstä saakka olen etsinyt elämäntarkoitusta ja totuutta omasta todellisesta itsestäni. Minulla on aina ollut voimakas halu kasvaa ja kehittää itseäni. Siinä henkiset kurssit ja koulutukset ovatkin olleet suurena apuna. Henkiseen työkalupakkiini kuuluu monia tarpeellisia työkaluja, joita käytän elämässäni.

Henkinen opiskeluni on jatkunut aina tähän päivään saakka, ja jatkuu edelleen. Ihminen ei ole koskaan valmis, aina voi kehittää itseään, jos vain haluaa. Kun kerran on astunut henkiselle polulle, ei sieltä ole paluuta.

 

Minkälaista henkinen elämäni on?

Minulle henkisyys on maanläheistä, ennen kaikkea arjessa elämistä enkeleiden ja muiden valonauttajien kulkiessa rinnallani. Elämäni on yksinkertaista, rauhallista ja seesteistä.

Päivääni sisältyy meditaatiot tai muut henkiset harjoitukset. Se, mitä teen, ja kuinka paljon saattaa vaihdella päivittäin. Kuuntelen herkällä korvalla, mitä sisimpäni kaipaa. Kiire, stressi, suuret tunne- ja egon draamat kuormittavat herkkiä antureitani.

Uskallan kieltäytyä turhista asioista ja riennoista. Minulle tärkeämpää on oma hyvinvointini ja jaksaminen arjessa, kuin egoa pönkittävät diipa daapa kekkerit ja juokseminen turhien asioiden perässä. Pinnallinen elämä ei minua kiinnosta. Sen sijaan henkisyys on minulle arvokasta.

–   Sinä olet Luova Valo   –

Rakkaudella Rita